Hieronta Näsi

Ihminen on kokonaisuus

Kalevalainen jäsenkorjaus pärjäsi vertailussa

Lähde: HS 15.5.2006

Kalevalainen jäsenkorjaus on monesti tehokkaampi ja edullisempi hoitomuoto kuin tavanomainen fysioterapia, kertoo Kuopion yliopistossa valmistunut tutkimus.

Jäsenkorjaus tarkoittaa käsin parantamista. Hoidon aikana parantaja "kuuntelee" käsin ja tulee käsitelleeksi merkittävän osan kiinalaisen perinteisen lääketieteen akupunktiopisteistä.

Tutkimuksen hoito-ohjelmaan osallistui 118 alaselkäkivuista kärsivää. Heidät jaettiin kahteen ryhmään. Toinen ryhmä sai perinteisiä hoitoja ja verrokkiryhmä fysioterapiaa. Hoitojen tehoa arvioitiin kolmen vuoden aikana muun muassa kipujanan avulla ja erilaisin toiminta- ja liikkuvuustestein.

Perinteisten hoitojen ryhmään kuuluneet kokivat saaneensa selkä-, niska-, hartia- ja olkapäävaivoihinsa hieman enemmän helpotusta kuin fysioterapiaryhmät. Perinteisen hoidon ansioista tutkittavat saattoivat myös vähentää särkylääkkeiden syöntiä ja olivat vähemmän pois töistä.

Fysioterapiaa saaneiden alaselän mittausarvot ja selän symmetrisyys olivat kuitenkin paremmat kuin kalevalaisessa ryhmässä olleilla.

"Sen selittää lisääntynyt liikunta ja säännöllinen venyttelyohjelma, kun asiakkaat jatkoivat niitä myös hoitosarjan jälkeen", projektiitutkija Nina Zaproudina Kuopion yliopiston fysiologian laitokselta toteaa.

Tutkimuksessa arvioitiin myös hoitajien vuorovaikutustaitoja. Jäsenkorjaajat pärjäsivät tässäkin vertailussa fysioterapautteja paremmin. Lähtötilanteessa ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkittäviä eroja iän, koulutustason tai kivun voimakkuuden tai toimintakyvyn osalta.

Puolet suomalaisista turvautuu joskus jäsenkorjaushoitoihin, muistuttaa tutkimuksen vetäjiin kuuluva Kuopion yliopiston emeritusprofessori Osmo Hänninen. Sen takia olisi tärkeää, että terveydenhoitohenkilökunta perehdytettäisiin näihinkin hoitotapoihin. (Timo Rautava, HS,15.5.2006)


Kaustislaisesta jäsenkorjauksesta tutkimus:

Auttaa tavanomaisia hoitoa paremmin

Kansanlääkintäkeskuksen lääkäri Heikki Hemmilä on 1990- luvun puolivälistä saakka tutkinut kaustislaisen jäsenkorjaushoidon vaikuttavuutta pitkittyneeseen selkäkipuun. Hän valmistelee aiheesta väitöskirjaa. Tutkimusartikkeleita on julkaistu mm. yhdysvaltalaisessa kiropraktikkoliiton tiedelehdessä. Hemmilän tutkimuksen mukaan kaustislainen jäsenkorjaus auttaa pitkittyneessä selkäkivussa paremmin kuin perinteinen fysioterapia tai selkävoimistelu.

- Kansanlääkintäkeskuksessa tehtyyn jäsenkorjaustutkimukseen otettiin 114 työikäistä potilasta, jotka olivat kärsineet selkäkivusta yli 7 viikkoa. Heillä ei saanut olla vasta-aiheita millekään suunnitelluista hoidoista, esim. luunmurtumia, syöpää tai reumaattista sairautta. Tutkimusryhmässä työskentelivät professori Pekka Puska Kansanterveyslaitokselta, professori Sirkka Keinänen-Kiukaannniemi ja LKT Sinikka Levoska Oulun yliopistosta, kertoo Heikki Hemmilä.

Jäsenkorjausta saaneet selkäpotilaat pärjäsivät parhaiten
Tutkimuksessa seurattiin selkäpotilaiden oireita vuoden ajan sen jälkeen, kun heidät oli arvottu saamaan joko fysioterapiaa, jäsenkorjausta tai ohjattua kevyttä selkävoimistelua. Lisäselvitys tehtiin sellaisista potilaista, jotka eivät seurantavuoden aikana ottaneet tutkimushoitojen lisäksi muita hoitoja, koska haluttiin sulkea pois lisähoitojen sekoittava vaikutus. Tällaisia potilaita oli noin kolmasosa kaikissa hoitoryhmissä.

- Tässä jäsenkorjausryhmä pärjäsi ylivoimaisesti parhaiten. Erikoista oli myös se, että jäsenkorjauksen vaikutus näytti vain korostuvan, mitä pitemmälle aika kului. Jäsenkorjauksen jälkeen eri kudokset ehkä toipuvat eri nopeudella: lihaskramppi nopeimmin, sen aiheuttama hermopinne hitaammasti ja liikkumattomuuden tai virheellisen liikeradan aiheuttama rustovaurio eli nivelrikko kaikkein hitaimmin, pohtii Hemmilä.

Apua yli 80 prosentille
Tässä tiettävästi ensimmäisessä jäsenkorjauksen vaikuttavuustutkimuksessa kaustislainen jäsenkorjaus auttoi yli 80 prosenttia potilaista ja se näytti olevan selkeästi paras hoito noin kolmasosalle pitkittynyttä selkäkipua potevista.

- Kunpa vain voisimme erottaa nämä potilaat etukäteen. Yksi keino on tietysti kokeilla jäsenkorjausta ensin, kuten Kaustisilla on tehty jo vuosikymmeniä, kunhan kiireellisen hoidon tarve ja mahdolliset vasta-aiheet on ensin poissuljettu, sanoo Heikki Hemmilä.

Jo ensimmäinen kansainvälisessä tiedejulkaisuissa julkaistu artikkeli herätti maailmalla huomiota, ja Hemmilän henkilötiedot pyydettiin mm. arvossapidettyyn Marquis' Who's who in the world- hakuteokseen.

Tekeillä lisätutkimus
Nyt Hemmilä valmistelee artikkelia, jossa hän selvittää, mitkä etukäteen mitatut tekijät ennustavat hoidon lopputulosta eri hoitoryhmissä.

- Tarkoitus on tutkia, vaikuttaako jäsenkorjaus paremmin jollakin potilasryhmällä kuin toisella sekä onko jäsenkorjauksen vaikutuksella erilaiset ennustetekijät kuin esimerkiksi fysioterapialla, eli onko sittenkin kyse uskonasiasta. Olen tutkinut mm. potilaiden etukäteisasenteita vaihtoehtohoitoihin, suggestioalttiutta ja depressiivisyyttä.

- Analyysissä ovat luonnollisesti mukana tutkittavien ammattiala, ikä ja sukupuoli kuten myös heidän elintapansa mukaan lukien liikuntatottumukset ja tupakointi, kertoo Hemmilä.

Kaikki hoito ei yhtä tehokasta
Hemmilä muistuttaa, että hänen tekemänsä tutkimuksen tulosta ei voida yleistää kaikkia maallikkoparantajia koskevaksi. Kaikkien antama hoito ei välttämättä ole yhtä tehokasta, ja pahimmillaan varomaton jäsenkorjaus voi aiheuttaa luunmurtuman tai jopa halvauksen.

- Yhtenä ammattitaidon mittarina on pitkäaikainen kokemus, toinen on hyvä maine. Kolmas kriteeri, jota mielelläni korostan, on parantajan suhtautuminen muihin hoitoalan harjoittajiin. Riittävän hyvin omat taitonsa ja sen rajat tunteva parantaja osaa antaa arvon myös muille parantajille. Hän malttaa ohjata asiakkaansa muualle, jos ei itse saa häntä autetuksi, toteaa Heikki Hemmilä.

Riitta Ahonen

Lisätietoja: